Pörssi- ja lehdistötiedotteet 2005

Elektrobit on käyttänyt IFRS1 -siirtymästandardin sallimia poikkeamia yksittäisten standardien takautuvaan soveltamiseen. Esitettävien IFRS-tietojen laadinnassa on käytetty laadintahetkellä voimassaolleita IFRS-standardeja. Avaava tase saattaa vielä muuttua, mikäli jokin standardi tai tulkinta muuttuu ennen tilikaudelta 1.1.2005 - 31.12.2005 laadittavan IFRS-vuositilinpäätöksen valmistumista.

 

IFRS-säännöstöön siirtyminen pienentää konsernin siirtymähetken 1.1.2004 omaa pääomaa noin 1,5 Meur (1,9 %) taseen loppusumman kasvaessa noin 3,5 MEUR (2,4 %). Merkittävimmät muutokset konsernin siirtymähetken omaan pääomaan aiheutuvat konserniliikearvon arvonalentumisesta ja laskennallisten verojen kirjauksista. Taseen varojen määrää kasvattaa eniten rahoitusleasingsopimuksilla hankitun käyttöomaisuuden sisällyttäminen taseeseen sekä pienemmässä määrin vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät menot ja rahoitusinstrumenttien kirjaaminen käypään arvoonsa.

 

Siirtyminen IFRS-standardien noudattamiseen ei selvitystemme mukaan aiheuta muutosta eläkejärjestelyjen konsernitaseeseen 1.1.2004 kirjatun eläkevelan määrässä. Konserniyhtiöidemme eläkejärjestelyt on hoidettu vakuutusyhtiöissä. Ulkomaan tytäryhtiöidemme eläkejärjestelyt ovat luonteeltaan maksupohjaisia ja Suomen nykyisen TEL -vakuutuksen työkyvyttömyyseläkettä koskevan eläkevelan kirjausmenettelyn on tulkittu käytännössä vastaavan nykyistä kirjanpitokäytäntöä FAS:ssa. Työkyvyttömyyseläke on IAS 19:n mukainen muu pitkäaikainen työsuhde-etuus, jonka taso ei riipu työsuhteen kestoajasta IFRS -tilinpäätöksen laativassa

yrityksessä. IAS 19.130 säännöksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeen osalta ns. velvoitteen synnyttävä tapahtuma on työkyvyttömyystapahtuma. Kulu- ja velkakirjaukset tehdään, kun tällainen tapahtuma on sattunut.

 

Segmenttiraportoinnissa ensisijainen raportointimuoto perustuu liiketoiminnallisiin segmentteihin, joita  ovat palveluliiketoiminta ja tuoteliiketoiminta. Toissijainen raportointimuoto perustuu maantieteellisiin segmentteihin, joita ovat Eurooppa, Amerikat ja Aasia.

 

Vertailukelpoisuuden säilymiseksi suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiseen liikevaihtoinformaatioon, konserni tulee toistaiseksi esittämään segmenttiraportoinnin edellyttämien tietojen lisäksi liikevaihtotiedot erikseen Palveluliiketoiminnassa eriteltynä Sopimustuotekehitys- ja Autoteollisuus-liiketoimintaan sekä Tuoteliiketoiminnassa eriteltynä Testaus- ja Automaatiojärjestelmät-liiketoimintaan.

 

IAS 36 -standardi määrää menettelytavoista, joita noudatetaan konserniliikearvon ja tiettyjen muiden omaisuuserien arvonalentumistesteissä. IFRS-standardeihin siirtymähetken konserniliikearvot testattiin IAS36 -standardin edellyttämällä tavalla. Testauksen perusteella konserniliikearvoon tehtiin 2,3 MEUR arvonalennus, jonka jälkeen konserniliikearvoa jäi jäljelle 2,7 MEUR.

 

IFRS-standardien vaikutus vuoden 2004 poistoihin

FAS-konsernitilinpäätöksessä 2004 kirjattiin poistoja ja arvonalentumisia yhteensä 13,3 MEUR, joista konserniliikearvon osuus on 7,2 MEUR. Tytäryhtiöhankintoihin liittyvien poistojen ja arvonalentumisten määrä on vuonna 2004 IFRS -säännöksiä noudatettaessa  5,7 MEUR.

 

 

 

 

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Taseeseen on aktivoitu rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut vuokrasopimukset IAS17 standardin mukaisesti, mikä kasvatti tase-erän kirjanpitoarvoa 3,1 Meur. Muu osa muutoksesta aiheutuu FAS-taseessa olevien omaisuuserien ryhmittelystä IFRS-standardien vaatimaan esittämistapaan ja kohdistuu vuokrakiinteistöjen perusparannusmenoihin.

 

Liikearvo

IFRS-oikaisu sisältää IAS36 mukaisen arvonalennustestauksen johdosta tehdyn arvonalennus-kirjauksen 2,3 Meur. Muu osa muutoksesta aiheutuu FAS-taseessa olevien omaisuuserien ryhmittelystä IFRS-standardien vaatimaan esittämistapaan ja kohdistuu tuoteoikeuksiin, jotka on siirretty muihin aineettomiin hyödykkeisiin.

 

Aineettomat hyödykkeet

FAS-kirjanpitosaldoon tehdyt muutokset aiheutuvat kokonaisuudessaan omaisuuserien ryhmittelystä IFRS-standardien vaatimaan esittämistapaan. Muutokset sisältävät vuokrakiinteistöjen perusparannusmenojen 0,4 Meur siirron aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä tuoteoikeuksien 0,2 Meur siirron liikearvosta aineettomiin oikeuksiin.

 

Sijoituskiinteistöt

IAS40 standardin mukaisesti sijoituskiinteistöksi luokiteltavan kiinteistön kirjanpitoarvo on siirretty tähän tase-erään muista sijoituksista. Samalla kiinteistön on arvostettu IFRS1:n oletushankintamenon mukaisesti IFRS-standardeihin siirtymishetken käypään arvoon.

 

Muut sijoitukset

Pääosa IFRS-oikaisusta aiheutuu konsernin osakesalkun arvostamisesta käypään arvoon IAS39 standardin mukaisesti. Osakesalkun arvostusperiaatteen muutos kasvatti omaisuuserän kirjanpitoarvoa 0,7 Meur. Muu osa oikaisusta muodostuu osakeomistuksen 0,2 Meur kautta omistetun kiinteistösijoituksen siirtämisestä osaksi sijoituskiinteistön kirjanpitoarvoa.

 

Laskennalliset verosaamiset

Laskennalliset verosaamiset on kirjattu kaikista niistä konsernitaseen kirjanpitoarvon ja verotusarvon välisistä vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista, joiden osalta laskennallinen verosaaminen voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina tilikausina. IAS12 standardin käyttöönotto kasvatti laskennallisia verosaamisia 0,4 Meur.

 

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu IAS2 standardin mukaisesti, jolloin vaihto-omaisuuteen kohdistuva osuus hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista sekä poistoista yhteensä 0,6 Meur on lisätty FAS-kirjanpitoarvoon.

 

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Tase-erän arvonnousu 0,3 Meur aiheutuu IAS39 standardin mukaisten johdannaisinstrumenttien arvostamisesta käypään arvoon.

 

Kertyneet voittovarat

Edellisten tilikausien voittovarojen kirjanpitoarvo aleni 1,5 Meur pääasiassa seuraavien standardien yhteisvaikutuksesta:

 

 

Vähemmistöosuus

Vähemmistöosuuden alennus 0,2 Meur perustuu IAS8 standardin mukaiseen oikaisuun.

 

Laskennalliset verovelat

Laskennallinen verovelka on kirjattu kaikista konsernitaseen kirjanpitoarvon ja verotusarvon välisistä veronalaisista väliaikaisista eroista. IAS12 standardin käyttöönotto kasvatti laskennallisia verovelkoja 1,7 Meur, mistä muutoksesta 1,1 Meur kohdistuu rakennuksien kirjanpitoarvoon sisältyvään konserniaktiivaan.

Korolliset velat

Tase-erän lisäys 3,5 Meur aiheutuu kokonaisuudessaan IAS17 mukaisten rahoitusleasingvelkojen kirjaamisesta taseeseen. Saldoon sisältyy myös sijoituskiinteistöksi luokiteltuun kiinteistöön kohdistuva velka. Rahoitusleasingveloista on pitkäaikaista 1,9 Meur ja 1,6 Meur lyhytaikaista

 

 

Oulunsalo, 9.3.2005

 

Elektrobit Group Oyj

Hallitus